turisti

Kun puoli Blogistaniaa kärsii tänään krapulasta, niin tämäpä lähteekin hyvin nukutun yön jälkeen heti aamutuimaan takaisin Puotilanlahdelle Miehen kanssa puunaamaan venettä.

Matka oli tosiankin loistava. Pääsimme starttaamaan Oulusta tiistaina puoliltapäivin. Yö vietettiin Kokkolan Mustakarilla. Oli kylmä ja satoi vettä ja totesimme riemuksemme ettei lämmitin toiminut. Ei mikään ihme, kun vene on seisonut käyttämättä kaksi vuotta. Yön oli nihkeä ja minua palelsi. Niin ja kipeänä olivat sitten molemmat koivet, kun onnistuin tunkemaan oikean kävelimeni pollarin ja veneen väliin rantautuessa ja Mies ei tajunnut että uusi vene painaa kolme kertaa enemmän kuin entinen, joten se ei pysähdykään vain pelkällä puhalluksella, vaan hommaan tarvitaan lihaksia. Lihaksia, joita on vaikea käyttää jos toinen jalka on nalkissa pollarin ja veneen keulan välissä. Au.

Keskiviikko oli tolkuttomasta ruhjevammasta huolimatta edellistä parempi päivä. Meri oli pläkä ja aurinko paistoi. Nukuin pitkät päiväunet täydessä vauhdissa, koska edellisenä yönä ei uni tullut. Illansuussa saavuimme Kaskisille, jonne jäimme myös yöksi. Kävimme syömässä hyvät biffit ja painelimme saunan kautta nukkumaan. Tällä kertaa yö oli vain hieman viileä, mutta ei kylmä, sillä aurinko paistoi iltaan asti.

Torstaina olimme avomerellä jo ennen aamuyhdeksää. Ei tuulta, ei aallokkoa. Saavuimme Aurajoelle Turkuun illalla vähän ennen seitsemää. Tapasimme ystäväni Herrat Artistit, joimme vähän “limpparia” ja turisimme mukavia, kunnes Miehen ja minun piti palata veneelle nukkumaan. Nukutti hyvin.

Perjantaina nukuimme pommiin, mutta ehdimme merelle ennen puoltapäivää. Turun satamassa teimme alustavaa moottoriremonttia vaihtamalla vesipumpun siipipyörän ja kaikki hihnat, kun näyttivät vähän kuluneilta. Totesimme että jokin stefoista kusee merivettä moottoritilaan. Ei mikään ihme, kun vene on seisonut kuivalla maalla kaksi vuotta. Matka jatkui Hangon ja Elisaaren kautta Helsinkiin, jonne saavuimme prikulleen tuhat kilometriä myöhemmin illalla kello seitsemän.

Kuviakin tuli räpsityä pilvin pimein, mutta ne tulevat näytille aikaisintaan huomenna, kunhan saan purettua kameran sisällön koneelle .

Sori etten jaksanut tulla blogimiittiin illalla. Naama oli palanut, koivet kipeät ja haisin aika pahalle. Sen lisäksi että olin yltä päältä konehuoneen rasvassa ja ties missä mönjässä.

Niin ja se paljon puhuttu matkavauhti oli juuri sitä mitä aikaisemmin mainitsin. Tilasin Pekka Poudalta hyvät ajokelit ja sain mitä pyysin. Muuten olisimme ehkä tulleet etelään vähän hitaammin, vaikka puolella teholla ajeltiin suurin osa matkaa nytkin.