Joskus on riemastuttavaa ilahduttaa toista ihmistä.
Hetki sitten tapahtunutta.
“No mitäs Turistille kuuluu, ei olla nähty pitkään aikaan?”
“No mitäpäs, eipä erityisiä.”
“Ai, miten ihana kaulakoru sulla on! Saanko katsoa?”
“Ole hyvä, se on nyt sinun.”
“Enhän minä sillä tarkoitanut sanoa, ett-”
“Enkä minä sitä sen takia sinulle annakaan, vaan siksi että pidät siitä.”
Jos joku aidosti pitää siitä mitä olen omin käsin tehnyt, niin voiko kohteliaisuudesta enää vilpittömämmin kiittää.
Minulle tuli niin hyvä mieli.
Toi on aika mainio fiilis varmasti, voin samaistua tuntemuksiisi kyllä.
Comment by Kuraattori — March 31, 2006 @ 7:29 pm
Kun olin nuori ja rikas, annoin tarjoilijalle kerran nimipäivälahjaksi varsin messevän kaulakorun.
Se kosti ja esitteli siskolleen. Nyt ollaan oltu kimpassa liki 18 vuotta.
Comment by Petja Jäppinen — March 31, 2006 @ 7:33 pm
Tarjoilijan vai sen siskon kanssa?
Comment by Kuraattori — March 31, 2006 @ 7:39 pm
Siskon. Tarjoilija tulee huomenna meille vesiklosetin avajaisiin
Comment by Petja Jäppinen — March 31, 2006 @ 8:34 pm
Toisen ihmisen ilahduttaminen on aina riemastuttavaa.
Comment by Antti — March 31, 2006 @ 10:34 pm